Rakastan kaikkia naisia, ketä olen selvin päin suudellut.
Minulla on mieheksi pienet kädet.Kirjoitan minäminäminä. Olen fariseus ja vallankumouksellinen. Älä koskaan suutele minua. jos tahdot vielä huomennakin tajuta.Minulla on rehellinen nenä.Olen lopettanut itseni etsimisen.Sinulla on pieni ja hätäisesti sykkivä sydän.Mutta sinulla on kauniit isot silmät
ranteesi eivät ole tuskan eivätkä työn viiltämät. Näyttäisit takuulla hauskalta karvahattu päässä poskilla pakkasen pusuja.Äijät!Lehmiä maleksi pellolla popsimassa tuoretta heinää!Muistan niiden tuoksun ja laikukkaan karvan!Muistan papan piipusta nousseen savun!Sormenpäissä maitokärryjen rattaiden kumit!Mullasta nostettujen perunoiden muodon kouran pohjassa! Muistan tämän parhaiten silloin kun tajuan jokaisen erakonkin olevan ihan pelkkä yksinäinen, mutta silti suoraan ilmaistunaniin kauan kuin maratoneja järjestetäänniin kauan niitä todennäköisesti myös juostaanja miehet ovat lintujajotka täytyy pistää häkkiinetteivät ne lennä pois.Miehet ovat karaokessa kotkottavia kanoja.Miehet ovat siivestä vammautuneita pääskysiä.Miehiä täytyy kuskata ja vaalia.Miehiä tulee syöttää ja juottaa.Miesten kengännauhat tulee solmia kun ne lähtevät juoksemaan maratonia ja valloittamaan uusia mantereita tuntevat olevansa kurkia ja joutsenia kun mielikuvatodellisuus ja arkitodellisuus yhtyivät sakeassa lumisateessapimeässä elokuvasalissavielä musta kangas sähisee lihaa ja verta näytelmät turhiksisade nostaa vihreän ja kesäkuun jaloilleen kaupungissakasvit asuttavat vuorenkaulassa on muovista helmetkuivalla mäntykankaalla kevät väriseemaitohapot jyskyttävät reisissätuli palaa keuhkoissakartta rullallakatse peesattavan selässä askelta pidentäen ojien yli hypyn venyttäen älylajin eläimellisyys kasvoja raapivat risut kuusikossa kukkuva käki toivorikas oranssivalkoisen vilahdus näkökentässä koko elämä oli siinä,vaikka kyllä minuakin on usein suunnistaessa potuttanut,joten elämä jatkuu: apina tarzaneiden kuningasheittää jääkokkareella leikkitoveria päähänsuutelee väkisin hangessa kuollutta leikkivääon niin tyhmä vielä, että eurooppalaisuus saa käytöksessä parhaat ja jännimmät muodot.GUEBIO!!! Urheilustadionin kostea nurmi hehkuu DDR:ää. Oudot rumat miehet pelottavat torin kulmassasiroja häveliäitä kansalaisialokakuisessa öisessä kylmässä metsässäsuuren porkkananpunaisen tähden noustessa preerian ylle tai kirjoittamattomina hetkinä joen rannassaNotre Damen kirkko on sisältä pilkkopimeä kynttilät tuikkivat siellä täällä
parvelta alkaa kaikua urkupillien psykedeelinen soundi jos kaikki Kiteen asukkaat toisi tänne oltaisiin varmasti lähellä Pariisia.Siellä he sitten sekoaisivatja rakastelisivat. Kävellessä matka keskussairaalalta kerrostalojen luo on aina aika tutun turvallinen olo toisen kerroksen suojissa linnunlaulun ja pihan äänten soidessa avoimen parvekkeen oven läpi lihaksikas äiti nosti pikkupojan helposti ilmaan. "äiti moimistaa"Olen läpäissyt sen koulutuspolitiikan kurssin,mutta vieläkin myöhässä.Mitä muuta? Se onkin sitten toinen tarina.
Minulla on mieheksi pienet kädet.Kirjoitan minäminäminä. Olen fariseus ja vallankumouksellinen. Älä koskaan suutele minua. jos tahdot vielä huomennakin tajuta.Minulla on rehellinen nenä.Olen lopettanut itseni etsimisen.Sinulla on pieni ja hätäisesti sykkivä sydän.Mutta sinulla on kauniit isot silmät
ranteesi eivät ole tuskan eivätkä työn viiltämät. Näyttäisit takuulla hauskalta karvahattu päässä poskilla pakkasen pusuja.Äijät!Lehmiä maleksi pellolla popsimassa tuoretta heinää!Muistan niiden tuoksun ja laikukkaan karvan!Muistan papan piipusta nousseen savun!Sormenpäissä maitokärryjen rattaiden kumit!Mullasta nostettujen perunoiden muodon kouran pohjassa! Muistan tämän parhaiten silloin kun tajuan jokaisen erakonkin olevan ihan pelkkä yksinäinen, mutta silti suoraan ilmaistunaniin kauan kuin maratoneja järjestetäänniin kauan niitä todennäköisesti myös juostaanja miehet ovat lintujajotka täytyy pistää häkkiinetteivät ne lennä pois.Miehet ovat karaokessa kotkottavia kanoja.Miehet ovat siivestä vammautuneita pääskysiä.Miehiä täytyy kuskata ja vaalia.Miehiä tulee syöttää ja juottaa.Miesten kengännauhat tulee solmia kun ne lähtevät juoksemaan maratonia ja valloittamaan uusia mantereita tuntevat olevansa kurkia ja joutsenia kun mielikuvatodellisuus ja arkitodellisuus yhtyivät sakeassa lumisateessapimeässä elokuvasalissavielä musta kangas sähisee lihaa ja verta näytelmät turhiksisade nostaa vihreän ja kesäkuun jaloilleen kaupungissakasvit asuttavat vuorenkaulassa on muovista helmetkuivalla mäntykankaalla kevät väriseemaitohapot jyskyttävät reisissätuli palaa keuhkoissakartta rullallakatse peesattavan selässä askelta pidentäen ojien yli hypyn venyttäen älylajin eläimellisyys kasvoja raapivat risut kuusikossa kukkuva käki toivorikas oranssivalkoisen vilahdus näkökentässä koko elämä oli siinä,vaikka kyllä minuakin on usein suunnistaessa potuttanut,joten elämä jatkuu: apina tarzaneiden kuningasheittää jääkokkareella leikkitoveria päähänsuutelee väkisin hangessa kuollutta leikkivääon niin tyhmä vielä, että eurooppalaisuus saa käytöksessä parhaat ja jännimmät muodot.GUEBIO!!! Urheilustadionin kostea nurmi hehkuu DDR:ää. Oudot rumat miehet pelottavat torin kulmassasiroja häveliäitä kansalaisialokakuisessa öisessä kylmässä metsässäsuuren porkkananpunaisen tähden noustessa preerian ylle tai kirjoittamattomina hetkinä joen rannassaNotre Damen kirkko on sisältä pilkkopimeä kynttilät tuikkivat siellä täällä
parvelta alkaa kaikua urkupillien psykedeelinen soundi jos kaikki Kiteen asukkaat toisi tänne oltaisiin varmasti lähellä Pariisia.Siellä he sitten sekoaisivatja rakastelisivat. Kävellessä matka keskussairaalalta kerrostalojen luo on aina aika tutun turvallinen olo toisen kerroksen suojissa linnunlaulun ja pihan äänten soidessa avoimen parvekkeen oven läpi lihaksikas äiti nosti pikkupojan helposti ilmaan. "äiti moimistaa"Olen läpäissyt sen koulutuspolitiikan kurssin,mutta vieläkin myöhässä.Mitä muuta? Se onkin sitten toinen tarina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti